OKLAHOMA SAI KOSTONSA

Oklahoma Cityn virastotalon räjäytyksestä epäillyn Timothy McVeigh'n oikeudenkäynti Coloradon Denverissä on päättynyt. Pommi-iskun traumoista kärsivien oklahomalaisten rukoukset on kuultu: McVeigh’tä odottaa kuolemantuomio. Mutta oliko hän iskun päätekijä?

Huhtikuun 19. päivään 1995 saakka Yhdysvaltain sydänmailla sijaitsevan Oklahoman asukkaat uskoivat asuvansa lintukodossa, jonne maailman terroriteot eivät ulottuisi. Kello 09.02 heidän maailmankuvansa romahti.

Päivä alkoi niin kuin suurin osa Oklahoman päivistä ympäri vuoden: aurinko nousi luotisuoran horisontin takaa pilvettömälle taivaalle, ja ihmiset huristivat töihin tai kouluun omilla autoillaan. Yliopiston kampusta lukuunottamatta Oklahomassa ei ole joukkoliikennettä.

Räjähdys kuului kolmenkymmenen kilometrin päähän. Runsas kolmasosa liittovaltiolle kuuluvasta, 9-kerroksisesta Murrah-virastotalosta luhistui pannukakuksi. Rakennuksen raunioissa virui lähes 700 uhria, joista 168 ei nähnyt huomispäivää.

Ensijärkytyksen jälkeinen reaktio oli miltei kaikilla sama: tällaisesta ei voinut olla vastuussa kukaan muu kuin joku islaminuskoinen terroristi. Lukemattomat Oklahomassa asuvat, Lähi-idästä kotoisin olevat siirtolaiset ja opiskelijat saivat tuntea paikallisen valtaväestön vihat nahoissaan.

Pari päivää räjähdyksen jälkeen liittovaltion poliisi FBI ilmoitti pidättäneensä räjäytyksestä epäilynä Timothy McVeigh -nimisen nuoren miehen. Tämän kunniamerkein palkitun Persianlahden sodan veteraanin tiedettiin olleen tekemisissä amerikkalaisten militarististen äärijärjestöjen kanssa. Oklahomalaiset valtasi suunnaton hämmennys.

Miksi juuri Oklahoma City?

FBI sai selville, että Timothy McVeigh'llä oli ollut tuttavia mm. Michiganin Miliisi -nimisessä järjestössä. Useat todistajat lisäksi kertoivat, että McVeigh oli ollut raivoissaan kuultuaan FBI:n toimista Daavidin Oksa -lahkon päämajan piirityksessä Texasin Wacossa vuonna 1993.

David Koreshin johtama uskonnollinen liike oli linnoittautunut suureen varastorakennukseen ja kieltäytyi luovuttamasta luvattomia aseitaan viranomaisille. Piirityksen aikana syttyi tulipalo, jonka sytyttämisestä jotkut ovat epäilleet FBI:tä. Lahkon kaikki 86 jäsentä menehtyivät tulipalossa.

Iskun Wacoon valmistellut Liittovaltion Alkoholi-, Tupakka- ja Tuliaseviraston (U.S. Bureau of Alcohol, Tobacco and Firearms) toimisto sijaitsi juuri Oklahoma Cityn Murrah-virastotalossa. Koska räjähdys sattui päivälleen kaksi vuotta Wacon tulipalon jälkeen, sen uskotaan olleen McVeigh'n rituaalinen kosto hänen ja hänen hengenheimolaistensa sodassa Yhdysvaltain liittohallitusta vastaan – hallitusta, joka heidän mielestään yrittää riistää amerikkalaisilta vapauden.

Amerikkalaisten ääriliikkeiden vainoharhaisuus kohdistuu ennen kaikkea Yhdistyneisiin Kansakuntiin, joka heidän mukaansa vehkeilee USA:n liittohallituksen kanssa perustaakseen ylikansallisen maailmanvallan. Tässä kommunistien kaavailemassa yhteiskunnassa ihmisillä ei olisi sananvapautta eikä aseenkanto-oikeutta.

Timothy McVeigh'n naapuri on kertonut McVeigh'n sanoneen, että hänen takapuoleensa oli Persianlahden sodan aikana istutettu mikrosiru, jonka avulla hallitus voisi seurata hänen jokaista liikettään. Ilmestyskirjan (13: 16–18) mukaan pedon tultua maailman valtiaaksi jokaisen ihmisen käteen tai otsaan istutetaan pedon merkki, jota ilman ei voi ostaa eikä myydä mitään. Merkistä kieltäytyvät kristityt surmataan.

Paitsi että äärikonservatiivisissa piireissä suhtaudutaan Raamatun sanaan äärimmäisen kirjaimellisesti, myös Yhdysvaltain perustuslaki ja erityisesti sen toinen lisäartikla, jossa taataan kansalaisille vapaus muodostaa miliisijärjestöjä ja kantaa aseita, on monien mielestä säilytettävä ehdottoman koskemattomana.

Tuomio ei ollut itsestään selvä

Virallisen version mukaan Timothy McVeigh'n oikeudenkäynti määrättiin käytäväksi Coloradon Denverissä, koska hänen ei uskottu saavan Oklahomassa puolueetonta kohtelua. Pommiräjähdyksen uhrien omaiset olivat päätökseen erittäin tyytymättömiä, sillä rikoksen suuruusluokan vuoksi oikeusprosessista odotettiin pitkää, eikä useimmilla ihmisillä ollut mahdollisuutta jättää työtään ja matkustaa Coloradoon seuraamaan oikeudenkäyntiä.

Prosessi eteni kuitenkin päätökseen odottamattoman ripeästi, vaikka McVeigh'n syylliseksi julistamisen jälkeen tuomiota saatiinkin vielä odotella toista viikkoa. Oikeuden puheenjohtaja Richard Matsch päätti jo alussa, ettei prosessia päästettäisi venymään O. J. Simpsonin oikeudenkäynnin kaltaiseksi mediafarssiksi. Simpson-tapauksen muuttuminen USA:n rotupolitiikan taistelutantereeksi horjutti jo riittävästi amerikkalaisen oikeuslaitoksen uskottavuutta. Niinpä Matsch ei päästänyt oikeussaliin muita televisiokameroita kuin sen, joka välitti uhrien omaisille tarkoitetut yksityiset televisiolähetykset Oklahoma Cityyn.

Kesäkuun puolivälissä päättynyt oikeudenkäynti tapahtui liittovaltion oikeusistuimessa, jossa McVeigh'tä syytettiin salaliitosta pommin rakentamisessa häntä avustaneen Terry Nicholsin kanssa, joukkotuhoaseen käytöstä sekä kahdeksan liittovaltion agentin murhasta. Räjähdyksessä kuolleen 160 siviilin murhasta ei tässä yhteydessä haluttu nostaa syytettä siksi, että McVeigh'n pelättiin voivan päästä Simpsonin tapaan pälkähästä. Jollei McVeigh olisi saanut kuolemantuomiota tässä tuomioistuimessa, hänet olisi mitä todennäköisimmin asetettu Oklahomassa syytteeseen muista murhista.

Amerikkalaisen oikeuskäytännön erikoispiirre on, että jos rikoksesta syytetty on kerran julistettu syyttömäksi, häntä vastaan ei voida enää nostaa samaa syytettä, vaikka uutta, ratkaisevaa todistusaineistoa löytyisikin.

Marttyyri vai syntipukki?

Todisteet McVeigh'tä vastaan eivät olleet täysin vedenpitäviä. Kukaan ei nähnyt häntä 19.4.1995 räjähdyspaikalla tai sen läheisyydessä. Yksikään valvontakamera Oklahoma Cityn keskustassa ei havainnut häntä Ryder-vuokrausliikkeen keltaisessa kuorma-autossa, jonka tavaratilaan runsaan kahden tonnin räjähdelataus oli rakennettu.

Vaikka rikostutkijat löysivätkin mm. McVeigh'n vaatteista jälkiä pommin rakennusaineista, aihetodisteita esittäneelle syyttäjälle tuotti suurta päänvaivaa räjähdyspaikan raunioista löytynyt irtonainen, ylimääräinen miehen alaraaja. Puolustuksen mukaan raaja kuului todelliselle syylliselle, joka kuoli räjähdyksessä.

McVeigh täyttää kaikki fanaattisen lahkolaisen tunnusmerkit: hän kieltäytyi kaikesta yhteistyöstä, eikä osoittanut missään vaiheessa minkäänlaista katumusta. Silti hänen kiinnijäämisessään heti iskun jälkeen sekä raskauttavien aihetodisteiden löytymisessä on jotakin häiritsevää. McVeigh jäi kiinni ajettuaan ylinopeutta autolla, jonka rekisterikilpi oli pudonnut paikaltaan. FBI löysi hänen autostaan ammoniumnitraatin ostokuitin.

Oliko McVeigh sanomattoman tyhmä vai halusiko hän marttyyriksi? Halusiko joku muu hänestä marttyyrin tai syntipukin? Yhdysvaltain vainoharhaiset ääriliikkeet janoavat marttyyreja.

Kaksi vuotta sitten, McVeigh'n jäätyä juuri kiinni, oklahomalaiset julistivat kovaäänisesti: antakaa hänet viideksi minuutiksi meille, niin me näytämme hänelle oklahomalaista oikeutta. Nyt uhrien omaiset voivat huokaista helpotuksesta: joku, joka ainakin näyttää syylliseltä, saa maksaa kahden vuoden takaisesta hirmuteosta hengellään.